Roolipelikerhoja kirjastoihin – Ilona Lamminen

Ilona Lamminen. Kuva: ropecon/Mikael Peltomaa

Ilona Lamminen, 30, on lahtelainen mediaohjaaja. Lammisen keväällä 2016 valmistunut opinnäytetyö Noppia ja sanataidetta: roolipelikerho kirjastossa palkittiin Ropeconissa Vuoden Peliteko -palkinnolla työn sisältämän roolipelikerhon perustamiseen ja ohjaamiseen tarkoitetun oppaan ansiosta.

”Pieni opas roolipelikerhon perustamiseen kirjastoille” on helppolukuinen ja selkeä opas, joka on kirjastolaisesta kohderyhmästään huolimatta varsin käyttökelpoinen kenelle tahansa, joka suunnittelee roolipeliryhmän perustamista aivan puhtaalta pohjalta tai on aikeissa toimia pelinjohtajana ensimmäistä kertaa.

Turun ammattikorkeakouluun tehty opinnäytetyö käsittelee roolipelejä kirjastonäkökulmasta, niiden paikkaa kirjaston kokoelmissa ja myös sitä, miten roolipelit soveltuvat kirjastojen nuorille tarjoamiin osallistaviin palveluihin. Monissa kirjastoissa toimii pelkän kirjojen lainaustoiminnan lisäksi myös laaja valikoima erilaisia palveluja tavaralainauksesta askartelutiloihin sekä myös kerhoja.

Lisää uusia roolipeliharrastajia

Ajatus roolipeliaiheisesta opinnäytetyöstä lähti halusta edistää roolipelaamisen tunnettuutta ja saada nuoria harrastuksen pariin. Työn ohessa tehdyn ja kirjallisen osan lisäksi myös toiminnallisen osuuden sisältävän opinnäytetyön aihe syntyi yhteistyössä Kouvolan kirjaston, Lammisen silloisen työpaikan kanssa.

”Kouvolan kirjastossa toivottiin, että koska olen erikoistunut kaikenlaiseen pelaamiseen ja peleihin eikä siihen liittyvää toimintaa kirjastoissa juuri ole, tekisin jostakin peleihin liittyvästä opinnäytteeni. Siihenkin aikaan oli tekeillä useita kirjastoon ja digitaaliseen pelaamiseen liittyviä opinnäytteitä eri tahoilla, ja tavallaan minua ärsytti se, että kirjastoissa aina kun puhuttiin pelaamisesta, tarkoitettiin vain ja ainoastaan digitaalista pelaamista. Halusin vastaiskuna keskittyä perinteiseen roolipelaamiseen.”

”Muistan miten vaikeaa itse oli päästä koskaan kokeilemaan pelaamista, kun ei tuntenut ketään joka jo harrasti, ja ihan uudet ihmiset oli pelottavia. Mulla on myös sellaista vikaa päässä että tykkään nuorista ja teineistä ja teen oikein mielellään asioita heidän kanssaan, ja nuoret ovat myös ikäryhmä joka jää kirjastotoiminnassa helposti paitsioon eikä heille ole mitään erityistä toimintaa. Kaiken tämän seurauksena oppari siis lopulta muotoutui sellaiseksi, että kehitellään ja toteutetaan nuorille suunnattua roolipelitoimintaa.”

Lamminen itse aloitti peliharrastuksensa tekstipohjaisella freeform-roolipelaamisella 90-luvulla toimineen radiokanava Kiss FM:n chatin Punaisen lepakon linna -kanavalla.

”Siellä tavatut kaverit tutustutti mut myös larppaamiseen ja pelattiin usein tekstipohjaista ropea sekä pelinjohtajatonta freeform-pöytäropea – ei sääntöjä, ei hahmolomakkeita, se oli vaan puhdasta tarinankerrontaa. ’Oikeat’ pöytäroolipelit tuli kuvioon vasta about lukioikäisenä ja nekin oli satunnaisia, ei mitään pitkiä säännöllisiä kampanjoita.”

Omaa pelinjohtajakokemusta Lammisella oli ollut jonkin verran ennen opinnäytetyön kirjoittamista ja roolipelikerhon vetämistä larpeista ja satunnaisista pöytäroolipeleistä. Suurin osa pelinjohtokokemuksesta onkin karttunut opinnäytetyön ja siihen liittyvän pelin vetämisen myötä.

Myrskyn sankareita 13-19 -vuotiaille

Opinnäytetyön toiminnallinen osa oli roolipelikerhotoiminnan käynnistäminen ja kerhon vetäminen Kouvolan kirjastossa. 13-19 -vuotiaille suunnatun roolipelikerhon ensimmäiseksi peliksi valikoitui Mike Pohjolan Myrskyn sankarit. Suomenkielinen, aloittelijaystävällinen sekä monesta paikasta helposti saatava peli oli myös Lammiselle itselleen tuttu.

Lamminen muistaa erityisen hyvin Pohjolan kanssa käymänsä keskustelun Helsingin kirjamessuilla: ”Olin siinä vaiheessa jo päättänyt että aloitan kerhon Myrskyn sankareilla. Epäilin ääneen sitä, voinko kuitenkaan ryhtyä tällaiseen hommaan kun olen ollut aiemmin peejiinä vain pari kertaa. Mike totesi, että ei se haittaa mitään, Myrskyn sankareissa minimivaatimus pelinjohtamiseen on tasan nolla aiempaa pelikertaa joten mähän olen jo voiton puolella. Se lämmitti ja totesin että uskallan siis kokeilla. ”

Kerholaisten haaliminen tapahtui mainosjulistein sekä kirjaston kanavissa levitetyillä mainoksilla, mutta tehokkaimmaksi tavaksi pelaamisesta kiinnostuneiden tavoittamiseen osoittautui kerhon mainostaminen kasvokkain. Lammisen havaintojen mukaan monet nuoret ovat kuulleet roolipeli-sanan, mutta sanan varsinainen merkitys voi olla epäselvä.

Lamminen arveleekin, että moni nuori voisi pitää roolipelaamisesta, mutta ei tunne ilmiötä tai harrastusta riittävästi uskaltautuakseen roolipelien pariin. ”Yläasteelaiset raggarit jos saa houkuteltua kokeilemaan, ne voi ensin olla ihan et mitä tää ees on, mutta vartin kuluttua olla aivan liekeissä seikkailusta.”

Roolipelikerhoihin ovat Lammisen mukaan hakeutuneet nuoret, joista moni harrastaja voi ehkä tunnistaa itsensä: hiljaisempia, vähän ujoja ja erikoisista asioista kiinnostuneita. ”Etenkin tytöt ovat usein kiinnostuneet piirtämisestä ja kirjoittamisesta, pojilla fantasiakirjat ja elokuvat tuntuu olleen aika vahva ropettamiseen vetävä juttu.” Lammisen vetämät kerhot ovat olleet sekä suljettuja -ryhmiä, joihin ei ole ollut mahdollista tulla mukaan seikkailun alettua – että avoimia, joihin on otettu uusia pelaajia mukaan pelikertoihin.

”Vetäessäni avoimempia kerhoja olen huomannut, että se auttaa, jos kerho pelaa avoimessa tilassa. Useampi nyt Lahdessa vetämäni kerhon nuori on ensin kuunnellut vaivihkaa sivusta ja tullut sitten kysymään, voisiko päästä ensi kerralla mukaan. Myös suoraan värvääminen kirjaston tiloista (”me oltais just alottamassa tämmöstä, tuletteko kokeilemaan?”) on toiminut, ja muutama on tuonut kaverinsa.”

Työtoverit kirjastossa ovat suhtautuneet opinnäytetyöhön positiivisesti ja työ on noussut keskustelunaiheeksi.

”Enemmistö kollegoista luulee ekan kerran roolipelikerhosta kuullessaan, että se on videopelaamista. Seuraavaksi suurin osuus sitten kysyy, onko se sitä miniatyyreillä ja maastoilla pelaamista.”

Tällä hetkellä Lamminen vetää nuorten roolipelikerhoa Lahden kaupunginkirjastossa. Kerho kokoontuu joka toinen viikko ja pelaa juuri nyt Dungeon World-peliä. Aikaisemmin kerhossa on pelattu Myrskyn sankareita ja Astraterraa, ja suunnitelmissa on kokeilla keväällä jotain uutta peliä.

Noppia ja sanataidetta: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/113602/Lamminen_Ilona.pdf?sequence=1

Esittelyvideo Kirjasto Omenan roolipelikerhotoiminnasta: http://www.kirjastokaista.fi/roolipelikerho-kirjasto-omenassa/


Artikkelin kirjoittanut Emi Maeda, toimittanut Vera Schneider.

Asiasanat: , , , , , , , , , , ,
Aiheet: Kolumni, Kotimaasta, Roolipelit

Haluatko kirjoituksesi Lokiin?

Mailaa se toimituksellemme osoitteeseen loki.toimitus@sange.fi

Optimaalinen juttu on 500-1500 sanaa pitkä ja sisältää ainakin yhden kuvan. Muista mainita kuvan ottaja ja pyytää kuvaan oikeudet kuvaajalta ja kuvassa esiintyviltä ihmisiltä, mikäli kuvaajalle ei ole jo edellämainittua lupaa.

Tekstit käyvät toimituksen kautta, mutta pyritään julkaisemaan sellaisinaan ilman moderointia.